Sipposten historiaa

Sipposten suku on vanha karjalainen kantasuku, joka asui pääasiassa Valkjärven pitäjässä, ja sai toimeentulonsa maanviljelyksestä. Sipposten suvun jälkipolvitaulu alkaa Sippoin suvun kantaisästä, Heikki (Hendrick) Sippoin, joka oli syntynyt n. 1640 Valkjärvellä ja kuollut 1728. Puolisona hänellä oli Kirsti (Chirstin), omaa sukua Kauko, kuollut 1749. Heillä oli kaksi poikaa: kantaisämme Tuomas, joka kuoli n. 1732, ja Juho. Tuomaan vaimo oli Anna Myhkyri ja Juhon Maria Paakki. Juhon sukuhaara sammui myöhemmin, mutta Tuomaasta polveutuu Sipposten suku. Tuomaan pojista lähtevät Könnilän, Alatuvan ja Hiekkamäen sukuhaarat.

Ruotsinvallan aikana suvun nimi kirjoitettiin muotoon Sippoin, joka 1800-luvun puolivälissä vaihtui nimeksi Sipponen.

Kantaisämme Heikin jälkeen noin 9 sukupolvea ehti asuttaa Valkjärveä, ennenkuin sotien seurauksena sukumme hajaantui eri puolille Suomea. Siteemme Valkjärvelle ja Karjalaan ovat edelleen syvät ja kiinteät.

Sukuseuramme lehdessä Sippoin, joka ilmestyi v. 1986, on seuraava kertomus: Cachcalen-kylä Viborgin läänin Walkjärven pitäjässä on ollut aikoinaan monen draaman tapahtumapaikka. Sippoin-suku on asuttanut tuon pienen kylän kahdeksasta talosta kolmea. Historia tietää kertoa "Vahvasta Tuomaasta", joka pystyi vääntämään hevosenkengän suoraksi ja joka ajoi kasakat pakosalle lyömällä heidän päitään yhteen. Kosto oli tietenkin julma, sillä myöhemmin lähetetyn suuremman sotnian jälkeen ei jätetty polttamatta ainuttakaan taloa. Lahjoitusmaaolot ovat surullista kerrottavaa, mutta sitkeästi ovat pitäneet puoliaan niin savakot kuin äyrämäiset, joita alueelle oli muuttanut.

Merkinnät Lyypekin kautta kulkeneen ns. "suolatien" (Salzstrasse) kaupparetkistä yli Itämeren Viipuriin tuovat myös esiin Sippeun-nimisen Heinrichin, joka kenties on ollut laivamiehenä satasoutuisissa Koggeneissa, jotka tuolloin hyvin varustettuina toivat Hansa-liikkeen tuotteita kaukaiseen Suomeen ja veivät taas Viipurista tervaa ja nahkoja Hansa-kaupunkeihin, lähinnä Lyypekkiin, Bremeniin, Rostockiin, Riikaan ja Wismariin, joskus myös Danzigiin tai Rääveliin (Tallinna).

Valkjärven väestöä, myös Sipposia, asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin kuntiin: Juupajoki, Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Korpilahti, Koskenpää, Kuhmoinen, Kuorevesi, Mänttä, Orivesi ja Vilppula.

Ajankohtaista

Sukuseuran vuosikokous 27.8.2017 Hennalassa